Hesarin Kauhaa ja Rakkautta -blogissa pohdittiin kuuluuko laskiaispullaan hillo- vaiko mantelimassatäyte. Kirjoittaja oli sitä mieltä, että kumpikin, yhdessä.
En ole oikeita laskiaispullia syönyt ehkä 14 vuoteen. Vaikka perheeni onkin noin periaatteessa pullan ystävä, niin paistamani pullat ovat jääneet, uunituoreiden maitoa-ja-pullaa maistajaisten jälkeen syömättä. Ja ruokaa on suru heittää menemään.
Oman lisänsä valikoivaan hiivataikinoiden paistointooni tekee myös se seikka, että kuluneen 13 vuoden aikana käytössämme on ollut 8 erilaista uunia, joiden kunkin, juuri oikean paistometodin oppiminen on vienyt oman aikansa. Uuneissa on eroja, vasinkin amerikkalaisissa normiuuneissa, joissa on vain pohjalämpö! Harkinnassani onkin paistokiven hankinta, jolloin uuni pysyy paremmin tasalämpöisenä.
Mutta takaisin laskiaispulla-aiheeseen. Eilen sitten pyöräytin ihka ekat Amerikan laskiaispullat. Ja ensimmäistä kertaa käytin taikinan vaivaamiseen uudehkoa yleiskonetta, joka toimi kuin unelma, valmista tuli hujauksessa.
Tuo Hesarin kysymys "kumpiko" kääntyy omalta osaltani mantelimassan eduksi; Ruotsin vuosillani lienee asian kanssa vahvasti tekemistä. Ruotsissa laskiaispullan täytteen valinta lieneekin enemmän akselilla manteli- vaiko kookosmassalla? Mutta ennakkoluulottomana (jaa..) päätin lisätä myös hilloa.
En ole oikeita laskiaispullia syönyt ehkä 14 vuoteen. Vaikka perheeni onkin noin periaatteessa pullan ystävä, niin paistamani pullat ovat jääneet, uunituoreiden maitoa-ja-pullaa maistajaisten jälkeen syömättä. Ja ruokaa on suru heittää menemään.
Oman lisänsä valikoivaan hiivataikinoiden paistointooni tekee myös se seikka, että kuluneen 13 vuoden aikana käytössämme on ollut 8 erilaista uunia, joiden kunkin, juuri oikean paistometodin oppiminen on vienyt oman aikansa. Uuneissa on eroja, vasinkin amerikkalaisissa normiuuneissa, joissa on vain pohjalämpö! Harkinnassani onkin paistokiven hankinta, jolloin uuni pysyy paremmin tasalämpöisenä.
Mutta takaisin laskiaispulla-aiheeseen. Eilen sitten pyöräytin ihka ekat Amerikan laskiaispullat. Ja ensimmäistä kertaa käytin taikinan vaivaamiseen uudehkoa yleiskonetta, joka toimi kuin unelma, valmista tuli hujauksessa.
Tuo Hesarin kysymys "kumpiko" kääntyy omalta osaltani mantelimassan eduksi; Ruotsin vuosillani lienee asian kanssa vahvasti tekemistä. Ruotsissa laskiaispullan täytteen valinta lieneekin enemmän akselilla manteli- vaiko kookosmassalla? Mutta ennakkoluulottomana (jaa..) päätin lisätä myös hilloa.

Laskiaispullat
- pullia peruspullataikinasta
- valmista vadelmahilloa
- kookosmassaa
- kermavaahtoa
Kookosmassa
- 2 dl kookoshiutaleita
- 1-1,5 dl tomusokeria
- 1 kananmunan valkuainen
Laita kookoshiutaleet tehosekoittimeen tai yleiskoneeseen. Käytin sauvasekottimen lisälaitteen mini- "yleiskonetta", sopi hyvin tarkoitukseen määrien ollessa näin pieniä. Hienonna kokooshiutaleet niin pieniksi kuin irtoaa, lisää tomusokeri, anna sekoittua hyvin. Tarkista makeus, käyttämäni kookoshiutaleet olivat valmiiksi makeutettuja, eli tomusokeria ei olisi makeuttamismielessä tarvinnut paljoa. Lopuksi munanvalkuainen pieninä annoksina, jos valkuainen ei ota sekoittuakseen, vaivaa se sormin massaksi.
Leikkaa pullan kuori n. 2/3 osan korkeudelta. Koverra alaosan sisus t-lusikalla, sekoita pullahöttö kookosmassaan, täytä massalla pullan kolo. Voitele kansi vadelmahillolla. Pursota alaosan päälle aimo annos kermavaahtoa, laita kansipäälle, siivilöi koristeeksi pöllähdys tomusokeria (unohtui). Kutsu perhe paikalle ja ihaile kuinka pullat katoavat vauhdilla myös painoaan tarkkailevan teinin vatsaan!