Simakokin salaisuudet

Mikäli vappuna haluaa nauttia kotitekoista simaa, alkaa keitoksen teossa olla viime hetket käsillä. Parina viime vuotena olen valmistanut simaa sitruunoiden sijaan limeteistä. Maku on mielestäni syvempi ja voimakas aromisempi, mutta mieltymyksensä kullakin. Simat keitän seuraavan reseptin mukaisesti:

Sima

• 3-4 sitruunaa (4-5 limettiä + vajaa 1 dl puristettua limetin mehua) 
• 8 l vettä 
• 1/2 kg fariinisokeria (käytän light brown sugaria) 
• 1/2 kg hienoa sokeria 
• 1/2 dl siirappia (molasses) 
• 2 maustemittaa (n. 1/2 tl) kuivahiivaa 

 Pulloihin 

• 1/2 tl sokeria 
• 5 rusinaa 

Pese ja viipaloi sitruunat (limetit), kiehauta osa vedestä ja kaada se sokerin ja siirapin päälle, jotta sokerit liukenevat. Lisää loput vedestä ynnä sitruuna/limetti viipaleet (+ limetin mehu). Liuota hiiva pieneen vesimäärään ja lisää haaleanlämpimään seokseen. Kuivahiiva käynnistyy lämpimämmässä kuin tuorehiiva. Anna käydä huoneen lämmössä 24 h. Siivilöi ja pullota sima (muovipullot ovat turvallisimpia), lisää pulloihin sokeri ja rusinat, säilytä jääkaapissa. Sima on valmista viikossa.

Seuraavassa linkkejä verkosta löytämiini simaohjeisiin sekä kätevä muuntotaulukko jauhoille, hiivalle ynnä muulle tuikitarpeelliselle

Finlandiasima
Simaohjeita Suomi24
Kätevä muuntotaulukko

Meitsi on ensi viikon Suomessa, mikä onkin tällaiselle siitepölyallergikolle hyvä juttu. Täällä New Yorkissa kun kukinta on huipussaan. Kaunista, mutta raivostuttavan aivastuttavaa!

Näkymä täältä korkealta tietokonepäytäni äärestä

Takaisin sorvin ääreen

Kuluneet kaksi viikkoa tuli vietettyä koulutuksessa. Tällä kertaa paikkana oli Columbia Marylandissa. Tiiviistä ohjelmasta huolimatta aikaa jäi myös herkutteluun, löytyipä kaupungin liepeiltä uusi ravintolatuttavuuskin, joka rakettina ampaisi lempipaikkojeni top ten listalle.

Mikäli reissusi suuntaa Marylandiin, kannattaa ehdottomasti käydä maistelemassa Timbuktu-ravintolan Crab Cakes eli taskuravuista valmistettuja kakkusia. Oma valintani oli (toistamiseen) ravintojan Merten Jalokivi -niminen annos, joka koostui hummerin pyrstöstä, kampasimpukoista, ravunpyrstöistä sekä Marylandin paikallisherkusta, Crab Cakesta. Saatanpa syödä saman annoksen seuraavallakin käynnillä, niin hyvää on!

Kauraleipää puuron jämistä

Koska armaalla siipallani ovat kolesteroliarvot kohollaan, pyrimme viikolla (ainakin noin periaatteessa), syömään hieman terveellisemmin. Tällä tavoin voimme viikonloppuisin nautiskella tujummista herkuista ruokavalion ajautumatta kuitenkaan täysin remonttikuntoon.

Arkiaamuisin on tapanani keittää kunnon kaurapuuroa. Puuroa totuin keittämään työskennellessäni teininä hotellissa, aamiaiselle sitä kokattiin kokonaiset kuusi litraa. Liekkö muistona noista ajoista vai mistä johtuu, tapanani on valmistaa huttua runsaalla kädellä. Ja ruokaahan on sääli laittaa roskiin.
Kuin tilauksesta puuronjämilleni bongasin huippukätevän leipäreseptin Food Networkin Good Eats -ohjelmasta. Juuri tätä vaivattomammaksi vaivattavan leivän teko ei voine muuttua ja onnistuu jopa uunillani, jota muutama viikko takaperin kritisoin vähintäinkin haastavaksi hiivataikinoiden paistoon.

En käytä kaurapuuroon pikaryynejä ihan siitä syystä, että niiden koostumus ei oikein sytytä. Hieman hitaammin haudutettu huttu on mielestäni sitä kaikkein maukkainta ja soveltuu hienosti myös kauraleivän pohjaksi.

Kauraleipä

1 pussi kuivahiivaa 

n. 315 g (11 unssia) jauhoja, plus alustamiseen (laitan osan täysjyväisiä)

0,6 dl (1/4 kuppia) kaurahiutaleita + 1 rkl leivän pinnalle 

1 tl kosher suolaa 

n. 340 g (12 unssia) kaurapuuron tähteitä, huoneenlämmössä 

0,6 dl (1/4 kuppia) lämmintä vettä 

2 rkl agave siirappia  (tai hunajaa jos agavea ei talosta löydy)

1 rkl oliiviöljyä sekä ylimääräistä kulhon voiteluun 

1 iso munankeltuainen 

1 rkl vettä 

Sekoita hiiva, jauhoja, keittämättömät kaurahiutaleet ja suola pienessä kulhossa. Yhdistä keitetty kaurapuuro, lämmin vesi, agave siirappi sekä 1 rkl öljyä suuressa kulhossa. Lisää kuivat aineet seokseen 3 erässä ja sekoita huolellisesti jokaisen lisäyksen jälkeen.
Vaivaa taikinaa jauhotutulla pinnalla n. 10 minuuttia, lisää enemmän jauhoja tarpeen mukaan. Valmis taikina jää tahmeaksi. Laita taikina kevyesti öljytty kulhoon tai astiaan, peitä muovikelmulla ja pistä lämpimään paikkaan nousemaan kunnes taikina nousee kaksinkertaiseksi, aikaa tähän kuluu noin tunti.
Muokkaa kohonneesta taikinasta limppu, ja laita se öljyttyyn vuokaan. Peitetään muovikelmulla ja pistä jääkaappiin yön yli.
Kuumenna uuni 175 C (350F) asteeseen. Yhdistä munankeltuainen ja vesi, voitele seosta kevyesti leivän pintaan. Ripottele päälle 1 rkl kaurahiutaleita. Paista uunissa kunnes leivän sisälämpötila on noin 100 C (210 F) astetta, aikaa tähän kuluu about 55 minuutista tuntiin. Irrota leipä vuoasta ja jäähdytä ritilällä puoli tuntia ennen viipalointia ja tarjoilua.

Piirakkaa omenoista ja päärynöistä

Keittiön tason hedelmäkulhossa omenat ja päärynät alkoivat nahistua huolestuttavaan tahtiin, jotain täytyi tehdä. Hetken tuumailtuani päädyin kokeilemaan millainen omenapiirakka makeahkoista Gala omenoista ja Bosc päärynöistä syntyisi. Taidanpa kokeilla toistekin.

Omena-päärynäpiirakka

Pohja

• 3 dl  (1 1/4 kuppia) vehnäjauhoja
• 115 g / 1.2 dl  (1/2 kuppia /1 stick) huoneenlämpöistä voita
• 2 rkl  Sour Creamia, smetana ajanee saman asian

Täyte:

• Noin 1 ½ -2 kutakin; omenaa ja päärynää, kuorittuina ja viipaloituina ohuehkoiksi lohkoiksi
• 3 keltuaista
• 1.8 dl (3/4 kuppia) Sour Creamia (smetanaa)
• 1.6 dl (2/3 kuppia) sokeria
• 0.6 dl (1/4 kuppia)vehnäjauhoja
• 1 rkl raastettua sitruunan kuorta
• 1 rlk vaniljauutetta

• Lisäksi, sekoita erillisessä kulhossa vajaa desi sokeria, noin puoli desiä kanelia sekä 2 ruokalusikallista vehnäjauhoja hedelmien jauhottamiseen.

Kiille:

• reilu desi aprikoori tms. melko väritöntä marmelaadia, mitä vähennän hedelmän palasia, sitä parempi.

Lämmitä uuni 190 C asteeseen ( 375 F).
Sekoita jauhot, voi ja sour cream monitoimikoneessa kiinteäksi taikinaksi. Painele taikina irtopohjaiseen piirakkavuokaan (halkaisija n. 25 cm). Esipaista n. 15 minuutin ajan, kunnes pohja asettuu, mutta ei saa paistoväriä. Anna pohjan jäähtyä hetki.
Laske uunin lämpötila 175 C (350 F) asteeseen.
Kuori ja lohko hedelmät, sekoita omena- päärynälohkot ensin hyvin keskenään + sekoita sokeri-kaneli-vehnäjauhosekoitukseen, varmista että lohkot peittyvät seokseen joka puolelta. Asettele lohkot tiiviiksi muodostelmaksi piirakkapohjaan.

Sekoita keltuaiset, sour cream, sokeri, jauhot, raastettu sitruunan kuori ja vaniljauute tasaiseksi soossiksi. Kaada seos piirakkaan hedelmien päälle. Paista piirakkaa noin 1 tunti, kunnes soossi jämähtää ja saa paistoväriä.

Pistä kiilteeksi tarkoitettu marmelaadi mikroon 30-45 sekunniksi, sekoita ja levitä kuuma hillo hieman jäähtyneen piirakan päälle, anna jäähtyä.

Tarjoile kermavaahdon kera!

Happy St. Patrick's

Meillä otettiin eilen varaslähtö pyhän Patrikin päivän viettoon. Oma osuuteni rajoittui pipareiden ja kuppikakkujen paistoon sekä dippikastikkeen sekoittamiseen. Tämän jälkeen siiryimme siipan kera kiireesti pois jaloista. Juhlissa ei nääs fossiileja kaivattu, karkeloitsijat olivat kypsään teini-ikään ehtineitä lukiolaisia. Puolison kanssa suuntasimme päivälliselle ja elokuviin.

Täällä USA:ssa oli eilen ensi-illassa 21 Jump Street, suurena Channing Tatum fanina halusin sitä katsomaan. Channing Tatumin olen tavannut työni puitteissa livenä kun lennätimme filmiryhmää mantereelta toiselle ja vielä jälkimmäisen halki. Pitkän lennon aikana ryhmän jäsenet tulivat tutuiksi, kyseinen filmitähti oli aidosti mukava, hauska seuramies.

Mutta elvistelyt sikseen ja asiaan. Valmistamani dippikastike viittaa vahtasti Irlantia lämpimämpään ilman alaan, mutta herkku soveltuu mielestäni tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tähän suosikki soossiini ei ole täsmäreseptiä; maiston tätä kerran kyläreissulla ja olen siitä saakka sävellellyt ohjetta korvakuulolta. Kaikkien ainesosien ollessa maukkaita soolonakin, niin mikäs se on sekoittelun edetessä maistella mieluisinta makukombinaatiota.

Maailman ehkä paras dippikastike

• Purkki vatkattua tuorejuustoa (Philadelphia Whipped Cream Cheese)
• Purkki Sour Creamia (luulisin kermaviilinkin käyvän)
• Purkki tomaatti -salsaa (käytin medium hottia)
• Pussillinen Taco -maustetta

Sekoita noin yksi osa tuorejuustoa ja vastaava määrä Sour Creamia. Lisää tomaattisalsaa noin puolet määrästä (jos salsa on kovin vetistä, valuta nestettä hieman). Sekoittele sopivan notkea dippikastike, lisää pussillinen Taco maustetta. Anna vetäytyä hetki jääkaapissa. Tarjoile maissilastujen ja dippivihannesten kera. Yammy!! 

Ai niin, elokuva oli hauska, voin suositella!

Laskiaispullaa kookostäytteellä

Hesarin Kauhaa ja Rakkautta -blogissa pohdittiin kuuluuko laskiaispullaan hillo- vaiko mantelimassatäyte. Kirjoittaja oli sitä mieltä, että kumpikin, yhdessä.
En ole oikeita laskiaispullia syönyt ehkä 14 vuoteen. Vaikka perheeni onkin noin periaatteessa pullan ystävä, niin paistamani pullat ovat jääneet, uunituoreiden maitoa-ja-pullaa maistajaisten jälkeen syömättä. Ja ruokaa on suru heittää menemään.
Oman lisänsä valikoivaan hiivataikinoiden paistointooni tekee myös se seikka, että kuluneen 13 vuoden aikana käytössämme on ollut 8 erilaista uunia, joiden kunkin, juuri oikean paistometodin oppiminen on vienyt oman aikansa. Uuneissa on eroja, vasinkin amerikkalaisissa normiuuneissa, joissa on vain pohjalämpö! Harkinnassani onkin paistokiven hankinta, jolloin uuni pysyy paremmin tasalämpöisenä.

Mutta takaisin laskiaispulla-aiheeseen. Eilen sitten pyöräytin ihka ekat Amerikan laskiaispullat. Ja ensimmäistä kertaa käytin taikinan vaivaamiseen uudehkoa yleiskonetta, joka toimi kuin unelma, valmista tuli hujauksessa.
Tuo Hesarin kysymys "kumpiko" kääntyy omalta osaltani mantelimassan eduksi; Ruotsin vuosillani lienee asian kanssa vahvasti tekemistä. Ruotsissa laskiaispullan täytteen valinta lieneekin enemmän akselilla manteli- vaiko kookosmassalla? Mutta ennakkoluulottomana (jaa..) päätin lisätä myös hilloa.

Laskiaispullat

• pullia peruspullataikinasta
• valmista vadelmahilloa
• kookosmassaa
• kermavaahtoa

Kookosmassa

• 2 dl kookoshiutaleita
• 1-1,5 dl tomusokeria
• 1 kananmunan valkuainen

Laita kookoshiutaleet tehosekoittimeen tai yleiskoneeseen. Käytin sauvasekottimen lisälaitteen mini- "yleiskonetta", sopi hyvin tarkoitukseen määrien ollessa näin pieniä. Hienonna kokooshiutaleet niin pieniksi kuin irtoaa, lisää tomusokeri, anna sekoittua hyvin. Tarkista makeus, käyttämäni kookoshiutaleet olivat valmiiksi makeutettuja, eli tomusokeria ei olisi makeuttamismielessä tarvinnut paljoa. Lopuksi munanvalkuainen pieninä annoksina, jos valkuainen ei ota sekoittuakseen, vaivaa se sormin massaksi.

Leikkaa pullan kuori n. 2/3 osan korkeudelta. Koverra alaosan sisus t-lusikalla, sekoita pullahöttö kookosmassaan, täytä massalla pullan kolo. Voitele kansi vadelmahillolla. Pursota alaosan päälle aimo annos kermavaahtoa, laita kansipäälle, siivilöi koristeeksi pöllähdys tomusokeria (unohtui). Kutsu perhe paikalle ja ihaile kuinka pullat katoavat vauhdilla myös painoaan tarkkailevan teinin vatsaan!

Limettijäädykettä

Lauantaiehtoona meillä oli päivällisvieraita, iltapäiväni kuluikin kokkaillessa. Kameran olin varannut ruokailuhuoneemme sivupöydälle, oikein ruusujen katveeseen jotta sen saisin siitä näpsäkästi esiin taltiointitarkoituksiin. 

Vaan! Yhtä ainutta kuvaa en taas(kaan) muistanut ottaa! Valmistamaani jälkiruokaa tuli tehtyä sen verran reilusti, että sitä jäi yli käyttämieni annosmuottien. Kaapaisin extrat Tupperin astiaan, josta nyt aamuni ratoksi väsäsin about sellaisen annoksen kuin mitä vieraillemme tarjoilin.

Limettijäädyke, tai millä nimellä tätä nyt sitten haluaakin kutsua, lienee parhaimmillaan kuumama kesäpäivänä terassilla nautitun sunnuntailounaan päätteeksi. Limetti ja jugurtti tekevät siitä mukavan hapokkaan, eikä sokeriakaan ole imelyyteen asti. Nuo käyttämäni kerma-jogurttimäärät ovat muuten arvioita, kannattaakin säätää ne vastaamaan omia makutottumuksia.

Limettijäädyke 

• 6 keltuaista
• 3 munaa
• 2.4 dl sokeria
• 2.4 dl vastapuristettua limettimehua
• 1 rkl raatettua limetin kuorta
• 1/8 tl suolaa
• 115 g /1.2 dl suolaamatonta voita, pieneksi kuutioituna

Laita kaikki aineet paksupohjaiseen kattilaan, vaihtoehtoisesti voit kypsyttää keitoksen myös vesihauteessa, näin riski että kananmunat juoksettuvat (onkohan oikea sana) pienenee. Itse kuitenkin reteenä keittelen suoraan kattilassa.

Kuumenna seosta matalassa lämpötilassa koko ajan voimakkaasti teräsvispilällä (käytän tällaista nuijan  mallista) hämmentäen, niin että aineet pysyvät hyvin sekaisin, kunnes seos paksuuntuu ja alkaa kuplia. Siirrä lautaselle tai muulle laakealle vadille, peitä voipaperilla siten, että paperi on seoksen pinnassa estämässä kalvon muodostumista. Elintarvikemuovikelmukin käy, henk. koht. muovin laittaminen kuumalle ruoalle ei tunnu oikealta. Jäähdytä täysin, lopulta jääkaapissa.

Vatkaa 2 dl kuohukermaa vaahdoksi, lisää joukkoon tujaus vaniljauutetta sekä makeuta jos tuntuu kovasti happamalta. Lisää vielä reilu desi kreikkalaista / turkkilaista jugurttia, sekoita hyvin kermaan. Kaada jäähdytetty limettihyytelö astiaan, kääntele varovasti kerma-jugurttiseoksen sekaan.

Kaada valmis seos annosvuokiin (täytän tähän jumbo muffinssivuokia; helppo irrottaa astiasta upottamalla vuoan pohja kupilliseen kuumaa vettä) tai tarjoiluastiaan, viilennä pakkasessa muutamasta tunnista yön yli. Ota esiin n. 15-20 minuuttia ennen tarjoilua, jotta herkku pehmenee, kaada muoteista tarjoiluastioihin ja koristele nokareella kermavaahtoa, mintunlehdellä, limetti slaissilla, tai mitä nyt keittiöstä saattukaan löytymään.

Limetin voi muuten hyvinkin korvata sitruunalla, määrät ovat samat. 

Nyt on tainnut tuo kuvan annos jo pehmetä sen verran, että oikein huutaa nautiskelemaan. Yleisin päivä aloittaa dietti on huomenna, joten sitä kohti vanhaa kaavaa noudattaen! 

Viisi Blogia

Sofialta, At Home with Sofia -blogista, tuli tehtävä esitellä viisi ulkosuomalaisen pitämää blogia, joita seuraan (jäseniä alle 200, kirjoituskieli suomi). Mukava tehtävä ja varmaan hyödyllistäkin vinkata omia lukijoitani mahdollisesti entuudestaan ei-niin-tutuista blogeista (ainakin Sofian sivulta tuli muutama uutuus vastaan, jotka otan tiukkaan seurantaan!). Ja tästä se lähtee:

At Home with Sofia. Ihania tunnelmia ja kaihomielen nostattavan herkullisia valokuvia. Lontooksi ja kahdella kotimaisella.

Garam Masala; makumatka Intiaan. Vielä en ole uskaltautunut intialaista itse kokkaamaan, mutta virtuaalimaistelen Annan herkkuja säännöllisesti.

Isoäidin matkapäiväkirja 1963. Tämä on monessakin mielessä koskettava ajankuvaus. Eikä vähiten siksi, että tapahtumapaikkana on New York.

Kaukana Espoosta tarjoaa kaunistelematonta kuvausta San Franciscon liepeiltä. Bay Area tuli minulle tutuksi vuosituhannen alkumetreillä, vaikka naapurusto olikin eri.

Apinafarmissa yhdistyvät luovat ideat kutkuttavan nautinnolliseen kirjoitustyyliin. Askarteluapinan tukikohdan koordinaateista en ole ihan varma, mutta jutuista päätellen veikkaan Espanjan suuntaan.

Blogit eivät ole paremmuusjärjestyksessä. Haaste lähtee nyt eteenpäin näille viidelle bloggaajalle!

Hedelmäiset houkutukset

Costcossa huomioni kiinnitti greipin oloinen hedelmä. Tuotekyltissä luki Sweetie, alatekstissä kerrottiin hedelmän olevan valkoisen greipin ja pomelon risteytys. Niinpä päätin kokeilla.

Sweetie, jota sittemmin opin kutsuttavan myös nimellä oroblanco, osoittautui varsin makoisaksi sitrushedelmäksi, jonka tuoksu on hurmaavana, aivan omassa luokassaan. Vierailulla ollut hyvä ystäväni ilmoitti ostavansa heti hajuvettä, jonka tuoksuportfolio perustuisi Sweetien aromeille.

Nykyään sweetie päätyy ostoskärryihini aina kun sitä on saatavilla. Ja aionpa tästedes ostaa jokaisen vastaantulevan hedelmän, jota en ole vielä päässyt maistelemaan. Oivana apuna hankkeeseeni toimii Helsingin Sanomien Hedelmäopas. Useat eksoottiset hedelmät ovat entuudestaan tuttuja, mutta mukaan mahtuu myös liuta uusia makuhoukutuksia. Joten rohkeasti kokeilemaan!

Häränhäntiä hämärään helmikuuhun

Viimeiset pari viikkoa ovat kuluneet työ- ja juhlahumussa. Tammi-helmikuun vaihteeseen osuu perä perään syntymäpäivien rykelmä, omani mukaan lukien, eli kakkua ynnä muuta vyötärölle varastoituvaa herkkua on tullut napsittua yli oman energiatarpeen. Super Bowl ruokia unohtamatta!
Vajaan viikon verran olenkin yrittänyt olla Atkins -tyyppisellä dietillä (ei puhdas Atkins), mutta juhlahoukutukset ovat romahduttaneet hyviä tarkoituksiani toistuvasti. Ruokavalioni on ollut pääosin varsin kanamuna-juusto-linjalla, saapas nähdä millaiset arvot tulee seuraavassa lääkärintarkastuksessa. Raportoin laihdutus- ym. tuloksista sitten jahka raportoitavaa on.

Lumiseen ja pimeään vuodenaikaan sopii pitkään haudutettu häränhäntäpata kuin lääkärin määräyksestä. Häränhäntiä käytettiin aikoinaan raaka-aineena kai niiden edullisen hinnan vuoksi. Jonkin sortin hitti rustoisista lihajölleistä on tainnut kuitenkin muodostua, koska hintaa ei voi täällä ilman suunnassa parhaalla tahollakaan kuvata alhaiseksi. Mutta hintansa väärti siltikin.

Häränhäntäpata

•  1-2 kiloa valmiiksi paloiteltuja häränhäntiä
•  2 isoa sipulia, kuutioituina
•  4 valkosipulinkynttä, murskattuina
•  1 nippu tuoretta timjamia
•  2 rkl punapippurihiutaleita
•  4 tl  paprikajauhetta
•  2 laakerinlehteä
•  2 rkl tabascoa (Hot Sauce)
•  reipas litra vähäsuolaista lihalientä
•  4 tl tomaattisosettaä
•  2 rkl suolaa 
•  2-3 dl pakastettuja Lima papuja (Phaseolus lunatus)

Laita suureen minigrip muovipussiin tai kannelliseen astiaan härhänhännät, sipulit, valkosipuli, timjami, punapippuri, paprika, laakerinlehdet ja tabasco. Anna marinoitua jääkaapissa vähintään 4 tuntia tai yön yli.

Kaada marinoitunut sörsseli pataa, lisää vettä juuri sen verran, että häränhännät peittyvät, lämmitä kiehuvaksi. Lisää puolen tunnin välein vuorotellen lihalientä ja vettä sen verran, että häränhännät peittyvät. Jatka keittämistä seuraavat pari tuntiä. Lisää pavut ja tomaattisose sekä, jos tarpeen, lisää lihalientä. Kuori mahdollinen rasva pinnasta, tarkista suola. Tarjoile keitetyn riisin kera.

Dajmia kotikonstein

Nyt kun IKEA on lopettanut Marabou’n Dajm –myynnin ja oma varastoni on päässyt loppumaan, päätin kokeilla kuinka Dajm suklaa onnistuu kotikonstein. Tuli ihan hyvää, vaikka tietty jälkimaku jäikin uupumaan, saattoi johtua käyttämästäni siirapista. Aion tätä resepiä kehitellä etiäpäin, eli päivityksiä seurannee. Jonkin aikaa kuitenkin näillä eväillä.

Pula-ajan Dajm

• 2 rkl voita
• 2 rkl vaaleaa siirappia*
• 1 tl kaakaojauhetta
• 1 ½ dl hienoa sokeria
• 50g mantelilastuja murskattuina (käytin hienoksi jauhamiani kokonaisia)
• 100 grammaa maitosuklaata

Varaa kaikki aineet valmiiksi mitattuina, voitele leivinpaperi. Ruskista sokeria paksupohjaisessa kattilassa kunnes se karamelloituu vaaleaksi, läpikuultavaksi soossiksi. Jos käytössäsi on makeislämpömittari, tulisi sen näyttää n. 150 C astetta. Lisää siirappi, kaakaojauhe ja mantelilastut (käytin rouhetta). Seos jymähtää ens alkuun, mutta muuttuu taas juoksevaksi, lisää lopuksi voi sekoittaen.

Levitä taikina voidellulle leivinpaperille. Anna jähmettyä minuutti- pari minkä jälkeen viiltele massaan railoja, joita pitkin valmis massa lohkotaan. Anna jäähtyä täysin ja riko paloiksi.

Sulata suklaa mikroaaltouunissa tai vesihauteessa. Mikrossa 30 sekuntia kerrallaan sulatettua suklaata ei kuulemma tarvitse temperoida, eli se säilyy ilman että suklaan pinta vaalenee sameaksi. Meillä suklaa ei ole koskaan säilynyt syömättä niin pitkään, että olisin päässyt testaamaan pitääkö paikkansa.

Dippaa karamellipalaset sulatetussa suklaassa ja laita voipaperin päälle kovettumaan, siirrä jääkaappiin tai pakkaseen jäähtymään.

*Käytin keitokseen Light Corn Syrup'ia, mutta sehän ei siis ole "oikeaa" siirappia. Seuraavalla kerralla aion korvata osan blackstrap molasses –siirapilla, niin tulee namiin enemmän takapotkua!

Super Bowl iltamat

Kelpo kuulumisia; meitsi on taas kotona, reissua tuli väännettyä melkein viikko. Toinen riemun aihe liittyy sunnuntaina pelattavaan jenkkifutis-loppuotteluun, Super Bowl'iin. Syyskuusta-helmikuulle kestävä kausi (lue piina) lohkaisee jymy möhkäleen yhteisestä ajasta siipan kera ja keskittää elämää TV-ruudun ääreen. Enkä sitä paitsi edes ymmärrä kyseistä lajia. Pelissä säntäillään hetki, sitten maataan läjässä, ota siitä sitten selvää kuka on voitolla.

Super Bowl kerää valtaisan katsojamäärän lisäksi myös auvoiset rahasummat lisääntyneenä ruokamyyntinä. Tuskin on jouluverhot ehditty riisua ikkunoista kun postilaatikot alkavat pursuta ruokakauppojen mainoksista. Vauhti kiihtyy helmikuuta kohta mentäessä.
Peliä kokoonnutaan periamerikkalaiseen tapaan seuraamaan ystävien kanssa sinne missä on suurin teräväpiirto-TV. Ottelua katsotaan snack -annosten ryydittämänä, varsinainen dinner korvataan sormiruoalla. Supersuosittuja ovat erityyppiset sipsit ja vihannekset dippisoosseineen.

Food Network on koonnut kimaran 50 suositusta Super Bowl ruoasta. Sillä vaikka ei nauttisikaan jenkkifudiksesta, aina voi nauttia hyvästä ruoasta!

Ideoista painetuksi keittokirjaksi

Meillä kaikilla lienee se tietty ystävä, jolla tuntuu olevan jo kaikkea, rahaakin. Jolle lahjan keksiminen on ylettömän vaikeaa ja shekkiäkään ei viitsisi antaa. Tai tulevan kesän hääpari, jolla ei ole lahjalistaa josta selviäisi mitkä Iittalan lasit tai Villeroy & Bochin astiat olisivat vastanaineille mieluisimmat. Ja joille pelkkä rahalahja tuntuu turhan persoonattomalta.

Kaunhanvarressa viihtyvien lahjapulmat voi kätevästi ratkaista suunnittelemalla Tastebook.com'in sivuilla persoonallisen keittokirjan, joka koostuu omista resepteistä ja valokuvista. Näihin voi yhdistää netistä löytämiään reseptejä. Tai valita sopivia webbisaitin valmiista reseptisivuista. Hintakaan ei päätä huimaa, joskin toimitusmaksut osaan ulkomaita ovat melko mehevät.

Kummityttäreni on yksi tulevan kesän morsiamista ja taidankin koota hänelle reseptit onnelliselle avioliitolle. Ja saatanpa tehdä toisenkin kokoelman perinnöksi tuleville jälkipolville.

Tastebook.com'in webbisivulle påääset klikkaamalla tästä

Ilmassa on romantiikkaa

Kun talomme pursuaa tekemättömiä töitä ja olen lisäksi huomenna suuntaamassa Atlantin yli, vietän näpsäkkänä ihmisenä puoli päivää surffaamalla netissä. Opiskeluaikoinani homma toimi käänteisesti; kylpyhuoneemme ei ole koskaan kiiltänyt kuin silloin kun olisi pitänyt lukea tenttiin.

Tämän päiväisten etsintöjeni kohteena on ollut Valentinon päivän romanttiset niksit. Ei sillä, että olisin yltiöromanttinen, mutta tänä vuonna ajattelin yllättää itseni ja siippanikin koristelemalla kotimme teeman mukaisesti. Menun suhteen olen vielä empivällä kannalla, mutta illan rekvisiittasuunnitelma alkaa jo olla toteutusta vaille valmiina.

 
Martha Stewartin sivuille on koottu askarteluideoita Ystävänpäivän tiimoilta. Nappasin sivustosta kyseisen viinietiketti-idean. Arvokkaan puoleista vuosikertaviinin etikettiä en ajatellut tekeleelläni korvata (niin kuin meillä nyt alvariinsa juotaisiin arvokkaita vuosikertaviinejä), mutta esim. kesäisen kuohuviini-sangrian etiketiksi se on oikein bueno.

Kylläpä kotitalomme näyttää tunnelmalliselta!

Valentinon päivän ideat sopivat hyvin myös hääkoristeluja suunnitteleville. Sivuille pääset siirtymään klikkamalla tästä.

Tuikkua murheeseen

Olin muutama vuosi sitten juuri Englannista takaisin Suomeen muuttaneen ystäväni kanssa Vantaalla Tiimarissa. Myyjän ilme oli ikuistamisen arvoinen kun me kaksi puolikielistä yritimme kertoa etsivämme Tee-kynttilöitä (englanniksi Tealight Candle). Ja kun sitten oivalsimme että nehän ovat suomeksi tuikkuja, ei riemullamme ollut rajoja!

Kovana kynttilän polttajana kotonamme tuikkivat tuikut läpi vuoden. Kynttilöiden laatu ja hinta eivät täällä USA:ssa mielestäni kohtaa; ne ovat tavallisessa kaupassa huomattavan hintavia + perinteiset kynttilät lisäksi helposti käryttäviä. Tuikkumurheeni ratkaiseekin IKEA mööpelitavaratalot, joista käyn muutaman kuukauden väliajoin hamstraamassa läjän varastoon. IKEA on ollut tähän saakka myös ruokamakasiinini varma täydennyksen lähde, mutta firma irtisanoi jokin aika sitten sopimukset ruotsalaisten ruokatoimittajien kanssa ja valmistuttaa nyt myymänsä tuotteet oman IKEA brändin alla. IKEA suklaa ei vain jotenkin sytytä...

Tuikkulyhtyjen alustoiksi käytän paitsi valmislyhtyjä, myös lasiastioita joiden pohjalle kaadan eläinkaupan akvaariosoraa. Kyseistä rouhetta saa mitä moninaisimmissa sävyissä ja lyhdyt on siten helppo soinnuttaa kunkin kattauksen värirepertuaariin. Tuikkujahan ei saa polttaa ilman lyhtyä, tästä opetuksena on nuoruusvuosina polttamani pöytä. Vierekkäin pöydälle ladotut tuikut hurahtivat palamaan puolimetrisenä soihtuna, jonka onneksi tukahdutin oikeaoppisesti pyyhkeellä. Vesi olisi nimittäin saanut öljypohjaisen palon roihahtamaan kattoon saakka, jotain hyötyä siis siitä etten tuohon aikaan omistanut ämpäriä!

Ahi Tuna tonnikalaa*

Lauantai-illan kunniaksi valmistin seesaminsiemenissä leivitettyjä tonnikalapihvejä. Herkkuun tarvitaan ehdottoman tuoretta ja korkealaatuista tonnikalaa, ellei sitten halua paistaa piffejä läpikypsiksi. Omasta puolestani voisin syödä tonnikalaa vaikka raakana, mutta teinimme ei ole raa'an kalan syönnistä innoissaan. Kompromissinä suikaloin kalapihvit suupalan kokoisiksi jo ennen paistoa, mutta raa'an tonnikalan ystävä voi paistaa pihvit kokonaisina ja suikaloida kalan paistamisen jälkeen.

Marinadi:

• reipas 1 dl (1 / 2 kuppia ) soijakastiketta
• 2 rkl sitruunamehua
• 1 rkl seesamiöljyä
• 1 tl tuoretta inkivääriä hienonnettuna
• loiraus Worcestershire soossia

 sekä:

• 3 tonnikalapihvi, noin 200 g. kukin
• n. 1 dl (1 / 2 kuppia) valkoisia seesaminsiemeniä

Valmista ensin marinadi:, sekoita soijakastike, sitruunamehu, seesamiöljy ja hienonnettu inkivääriä sekä tujaus Worcestershire soossia. Sekoita hyvin ja laita tonnikalapihvit marinoitumaan jääkaappiin n. 15 minuutiksi.
Leivitä enimmistä marinadinesteistä valutetut tonnikalan palaset seesaminsiemenissä. Kuumenna (valurauta)pannu kuumaksi, lisää hieman seesamiöljyä pannulle. Paista minuutti, kaksi, jotta kala on pinnasta kypsä mutta jää sisältä vielä raa-aksi. Ja teineille hieman kauemmin.

Tarjoile wasabikastikkeen ja esim. Rukola-salaatin kera

*Ahi tuna on suomeksi keltaevätonnikala. Lisätietoa Ahi Tunasta saat täältä

Pipareita Ystävänpäivään

Päätin ottaa varaslähdön Valentine's Dayn vietossa ja paistoin läjän ystävänpäivä-aiheisia pipareita. Pohjana oli perinteinen sokerikeksi /Sugar Cookie -taikina, koristeiksi laitoin minttu-  ja hedelmäkarkkena jo paistovaiheessa, lopuksi koristelin tomusokerikuorrutteella ja kaupan Valentine's Day nameilla.

Sokerikeksitaikina

• 340 g huoneenlämpöistä voita
• 4.8 dl ( 2 kuppia) sokeria
• 4 kananmunaa
• 1 tl vaniljauutetta
• 12 dl vehnäjauhoja
•  2 tl leivinjauhetta
•  1 tl suolaa

Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa sekaan munat ja vaniljauute. Sekoita joukkoon jauhot, leivinjauhe ja suola. Peitä taikina ja anna jäähtyä jääkaapissa vähintään tunnin (tai yön yli).
Kuumenna uuni 200° asteeseen C (400° F). Kauli taikina levyksi jauhotetulla pinnalla. Leikkaa muotilla ja paista 6-8 minuuttia uunissa. Anna jäähtyä täysin ennen koristelua.

Tomusokerikuorrutus

• 1 munan valkuainen
• n. 4 dl tomusokeria
• muutama tippa sitruunamehua 
• elintarvikeväriä

Vatkaa valkuaista kunnes rakenne rikkoutuu. Sekoita joukkoon sitruunamehu ja lisää tomusokeria ja (aavistus väriainetta kerrallaan ) pikkuhiljaa, kunnes seoksesta muodostuu jämäkkä, pursotettava kuorrutus.

Ja taas leipälootaa

Edellinen bread pudding kokeiluni innosti jatkamaan valitulla jälkiruokalinjalla. Ylitäyteen pakastimeemme oli kertynyt läjäpäin croissantteja, niistä päätin pyöräyttää Suomen vieraillemme leipävanukasta jälkiruoaksi. Ohjeen hain googlettamalla, päädyin suosikkikokkini Ina Gartenin reseptiin, jota totta puhuakseni en olisi kokeillut mikäli kyseinen ohje olisi ollut jonkin muun postaama. Reseptiä lukiessa ei nimittäin vaikuttanut uskottavalta että aineksista saisi aikaan mitään überherkullista. Vaan syntyipä hyvinkin, parhaat makunautinnot tuntuvat valmistuvan yksinkertaisista aineksista. Less is more!

Croissant Bread Pudding

• 3 kananmunaa
• 8 munankeltuaista
• 1.2 l  (5 kuppia) maito-kerma sekoitusta  (pistin puolet maitoa, toisen puolen kuohukermaa)
• 3.6 dl (1 1 / 2 kuppia) sokeria
• 1 1 / 2 tl vanilja uutetta
• 6 croissanttia, mieluiten kuivahtaneita
• 2.4 dl (1 kuppi) rusinoita (käytin rusinoiden puutteessa hienonnettuja luumuja, sopivat hyvin vuodenaikaan)

Kuumenna uuni 175 C/ 350 F asteeseen. Sekoita kananmunat, keltuaiset, kerma-maitoseos, sokeri ja vanilja. Halkaise croissantit kahtia vaakasuunnassa. Voitele n. 24 x 38 cm uunivuoka, laita astiaan viipaloitujen croissanttien pohjat, lisää sitten rusinat (luumut), sekä croissantien yläosat (ruskea puoli ylöspäin). Varmista että rusinat (luumut) jäävät piiloon kerrosten väliin, jotteivät pala paistamisen aikana. Kaada munamaitoseos croissanttien päälle ja anna liota 10 minuuttia, painaen kevyesti.

Aseta uunivuoka isompaan, kuumaalla vedellä täytettyyn uunipannuun, veden tulee peittää paistovuoan reunoja  noin 2-3 cm verran. Peitä uunivuoka alumiinifoliolla siten, että se ei kosketa vanukasta. Leikkaa muutamia reikiä folio, jotta höyry pääsee poistumaan. Paista 45 minuuttia. Poista folia ja paista toiset 40-45 minuuttia tai kunnes vanukas kuohahtaa ja munamaitoseos on jähmettynyt. Poista uunista ja jäähdytä hieman. Tarjoile lämpimänä tai huoneenlämpöisenä. Nam!

Uusi ystäväni Bok Choi

Ostelen silloin tällöin raaka-aineita, joiden mausta saati kokkaamisesta en juurikaan tiedä. Ruokakaupassa silmiini on jo pidemmän aikaa pistänyt vihanneshyllyn vihreät nyytit, joiden kaupallinen myyntinimike täällä USA:ssa on Bok Choi. Jos joku osaa kertoa vihanneksen suomalaisen nimen, otan tiedon kiitollisena vastaan (latina-suomi sanakirja kääntää brassica chinensis'n kiinankaaliksi, mutta kyseessä on eri vihannes). Päädyin ostamaan aimo nipun Baby Bok Choita.

Bok Choi kuuluu googletusteni mukaan kaalin sukulaisiin, sekä maku että koostumus ovat samankaltaisia. Vihanneksen suosio perustuu maun lisäksi sen erinomaiseen ravintokoostumukseen; alhainen kalorimäärä yhdistettynä vitamiinien ja hivenaineiden kaartiin.

Valmistin lounaan about seuraavalla reseptillä:

• 3 rkl seesamiöljyä
• 1 iso sipuli
• 2 porkkanaa suikaloituna tikuiksi
• hieman suolaa
• noin puoli kiloa baby bok choyta huuhdeltuna*
• n. 300 g (3/4 paunaa) parsakaalin kukintoja siivuina
• loraus soijasoossia
• 2 rkl agave siirappia tai sokeria/hunajaa
• 1-2 dl (1/2 - 3/4 kuppia) cashewpähkinöitä, paahdetuina erillisellä pannulla

Kuumenna seesamiöljy wokissa höyryäväksi, lisää porkkanat ja ripaus suolaa, jotta ylimääriset nesteet irtoavat. Laita cashewt paahtumaan erilliselle pannulle ilman rasvaa, paahda kunnes saavat hieman väriä. Lisää seuraavaksi sipulit. Kun porkkanat ja sipulit alkavat olla kypsähköjä lisää siivutettu parsakaali sekä baby bok choyn valkoiset varret, lisää lopuksi silputut lehdet. Sekä parsakaali että bok choy kypysvät nopeasti, älä ylikypsennä jotta lopputuloksesta ei tule lötkö vaan sopivan rapea. Lisää loiraus soijaa sekä agave siirappia/hunajaa tai sokeria + yhdistä paahdettuihin pähkinöihin. Nauti noin heti, ruoka lötkistyy myös seisoessaan.

* Baby bok choyn saa helposti huuhdeltua siten, että leikkaa niput pitkittäissuunnassa kahtia, jolloin vihanneksen ydin paljastuu (samaan tapaan kuin purjossa). Huuhtele hyvin, jotta mahdolliset multakokkareet irtoavat. Silppua valkoiset varret poikittain ja lehdet parhaaksi katsomallasi tavalla.

P.S. Sittemmin oivalsin, että olin vihannesta syönyt useamman kerran, se on kiinalaisen keittiön perusraaka-aine. Suikaloidut varret muistuttavat kypsennettyinä kovasti sellerin varsia ulkonäöltään, joskin maku on täysin erilainen.

Brownies'in syvin olemus

Hesarissa oli männä päivänä uutinen, jonka mukaan mokkapalat ovat Googlatuin suomalainen resepti. Pitipä minunkin sitten klikata kyseiseen ohjeeseen, olen monasti haikaillut tätä lapsuuteni superherkkua, jota isosisareni valmisti köksänkirjansa ohjeen mukaisesti.

Tänään sitten tartuin tuumasta toimeen miettien, josko leivonnainen maistuisi vieläkin yhtä taivaalliselta kuin lapsuusvuosinani. Kaikki taikinan tarvikkeet löytyivät kaapista, mutta kun oli kuorruttamisen aika havaitsin tomusokerini väljähtäneen. Niinpä päädyin kuorruttamaan suunnilleen seuraavalla reseptillä:

Kuorrutus:

• n. 1 dl kerman ja kahvijuoman sekoitusta; 3/4 osaa kermaa, 1/4 osa kahvijuomaa
• n. 1.5 dl suklaata, semi sweet
• 1/4-1/2 dl piparminttu muruja, Peppermint Crunch baking chips, vastannee Marianne rouhetta + rouhetta koristeluun

Lämmitä kerma-kahvijuomaseos vesihauteessa höyryävän kuumaksi, sulata suklaa ja piparminttu joukoon. Seoksen tulee olla paksuudeltaan hitaanlaisesti liikkuvaa, mikäli se on kovin juoksevaa lisää suklaata ja minttunuruja. Levitä kakun päälle + koristele piparminttumurusilla.

Ja sitten varsinaiseen, otsikonmukaiseen teemaan. Nimittäin kakkusia valmistaessani resepti alkoi tuntumaan kokolailla tutulta, ikään kuin vasta käytetyltä. Päädyin vilkaisemaan noin vuosi takaperin Iltasanomista nappaamaani Marianne Brownies reseptiä, varsin samankaltaisia ovat raaka-aineiltaan.
Mikä sitten on kakun ja brownies -leivonnaisen ero? Seuraavassa tietopläjäys Amerikan herkusta: Suklaa brownies ovat koostumukseltaan varsin tiivistä, ikään kuin kakun ja pikkuleivän sekoitusta.

Hesarin juttuun, mokkaneliöiden reseptiin, Marianne "Brownies" reseptiin sekä Wikipedian tietopähkinään browniesseistä pääset klikkaamalla jutun linkkejä.

P.S. Lapsuuden makumuistoista; hyvää oli tälläkin kerralla, mutta tietynlainen särmä tästä puuttuu. Ehkäpä tumman suklaan lisääminen taikinaan toisi kaipaamaani karheutta reseptiin, sitä paitsi silloin leinonnainen alkaisi muistuttaa brownieta.

Joulun rääppiäiset lehtitaikinasta

Joulu tuli vietettyä perinteisissä merkeissä ja vieraita kestittäessä. Nyt on taas mukavaa suunnistaa alkaneessa vuodessa jouluherkkuja vyötäröltä sulatellen (kirjaimellisesti, painoa tuli noin 3 kg) ja uusia reseptejä kokeillen.

Kirjoitin aikaisemmin, kuinka joulutortut eivät kuulu suosikkiherkkuihini. Olin niitä kuitenkin varautunut paistamaan, vaan sepä jäi. Pakastekaapin torttutaikinoille täytyi keksiä käyttöä ja kokeilin seuraavia muunnoksia kaupan lehtitaikinalla.

Kanelipullat lehtitaikinasta

•      12 rkl (170 g.) suolaamatonta voita, huoneenlämpöisenä
•      0.8 dl  (1/3 kuppia) vaaleaa fariinisokeria, kevyesti mittaan puristettuna
•      1.2 dl (1/2 kuppia) pekaanipähkinöitä, karkeaksi rouhittuna
•      1 paketti ( 2 arkkia) pakastettua lehtitaikinaa, sulatettuna

Täyte:

•      2 rkl suolatonta voita, huoneenlämpöisenä
•      1.6 dl (2/3 kuppia) vaalea fariinisokeria, kevyesti mittaan puristettuna
•      jauhettua kanelia
•      2.4 dl (1 kuppi) mini rusinoita (zante currants)

Kuumenna uuni 200 C / 400 F asteeseen. Aseta 12 muffinssin vuoka uunipannulle.

Sekoita sähkövatkaimella 12 rkl voita ja 0.8 dl fariinisokeria. Laita reilu ruokalusikallinen seosta muffinssivuokien pohjalle. Lisää murskatut pekaanipähkinät vuokien pohjalle voin sekaan.

Levitä lehtitaikina kevyesti jauhotetulle pinnalle. Avaa taikina-arkki siten, että taikinan mahdolliset taitokset ovat pystysuorassa. Voitele taikina voisulalla. Ripottele puolet fariinisokerista ja rusinoista sekä reippaasti kanelia taikinan pintaan. Kääri taikina rullalle itseäsi kohti niin, että taikinan mahdolliset taitteet ovat rullassa poikittain. Leikkaa taikina keskeltä kahtia, jaa kumpikin puoli kolmeen samankokoiseen osaan. Laita viipale poikittain muffinssivuokaan, kierteinen puoli ylöspäin. Toista sama toisella taikina-arkilla.

Paista 30 minuuttia, kunnes pullat ovat kullanruskeat. Anna jäähtyä 5 minuuttia, kumoa pullat leivinpaperilla päällystetylle pellille ja anna jäähtyä täysin.

Toinen lehtitaikinaviritelmä syntyi kaalista ja "Mexican Style" soijarouheesta. Jauheliha olisi ajanut saman asian, mutta jääkaapissa oli valmiina kyseinen pakkaus muistuttamasta ajasta jolloin perheemme teini oli täysin kasvissyöjä (totaalinen vegetaristiruokavalio päättyi tyttäremme osalta joulukuussa).

Kaalilihapiirakka

• 1 pkt lehtitaikinaa (2 arkkia)
• 4 rkl voita
• 1 keskikokoinen valkokaali
• suolaa
• 1 iso sipuli
• 350 g / vajaa pauna naudan jauhelihaa tai saman oloista soijarouhetta
• mustapippuria, meiramia (marjoram)
• 1 kananmuna voiteluun

Lämmitä uuni 200 C/ 400 F asteeseen. Kauli lehtitaikinalevy jauhotetulla tasolla, siirrä leivinpaperilla peitetylle pullapellille. Sulata voi isossa pannussa, kuullota sipuli, lisää suikaloidut kaalit sekä suola, jotta neste irtoaa kaalista. Anna hautua kannen alla n. 10 minuuttia, poista kansi ja anna vielä porista hiljalleen hetki, jotta turhat nesteet haihtuvat.

Paista jauheliha, sekoita kaali-sipuliseokseen, mausta meiramilla ja mustapippurilla, Anna seoksen jäähtyä hieman. Lappaa seos kaulitun piirakanpohjan päälle, jätä reunoille puolentoista sentin kaistaleet paljaiksi, voitele kaistaleet munaseoksella. Kauli toinen lehtitaikinalevy samankokoiseksi levyksi pohjan kanssa. Siirrä kanneksi ja painele kiinni laidoista. Voitele kananmunalla ja painele kanteen ilmareikiä haarukalla. Paista noin 1/2 tuntia kullanruskeaksi, anna jäähtyä hieman.